Ritarikilpi - säännöt

Uudet päivitetyt Ritarikilpi-säännöt

Ritarikilpi - säännöt

Nämä säännöt on ajantasaistettu vastaamaan tämän päivän lionstoimintaa L-piirissä. Päivitetyt säännöt ovat voimassa 1.4.2022 lähtien.

Alkuperäiset säännöt on tehnyt Torniossa, kesäkuussa 2. päivänä 1964. LIONS-PIIRI 107-L piirikuvernööri V. Arrela

Myöhemmin piirikuvernöörien tekemiä tarkennuksia/muunnoksia seuraavasti:

-        Lisäys 1973 Olavi Santaholma
-        Lisäys 1983-1984 Kyösti Helme
-        Tarkennus 1989 Matti Valanne
-        Tarkennus 1994 Martti Kotiranta
-        Tarkennus 2012 Terho Mäkimartti
-        Lisäys 2013 Matti Mälkiä

⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠Ritarikilpi on Suomen lionismin isän, kanadansuomalaisen Arne Ritarin lahjoittama kilpi, joka toimii ns. ryöstöpalkintona. Kilvenryöstö-tapahtuman tarkoitus on tutustuttaa eri klubien jäseniä toisiinsa ja edesauttaa klubien välistä kanssakäymistä.  Ritarikilpi kiertää ikuisesti Suomen pohjoisimmassa piirissä.

Kilvenryöstössä ryöstötapahtumaan osallistuvat klubit vierailevat kilpeä hallussaan pitävässä klubissa vähintään kolmen (3) jäsenen voimin. Kilven saa haltuunsa se klubi, jonka yhteenlaskettujen ryöstäjien lukumäärä kerrottuna ryöstötilaisuuden ja ryöstävän klubin välisellä etäisyydellä niiden kokoontumispaikasta on suurin. Jos klubilla ei ole varsinaista kokouspaikkaa, niin ryöstävän klubin kokouspaikkana pidetään klubin presidentin virallista osoitetta. Tasatuloksessa voittajan ratkaisee arpa.

Kilvenryöstöön osallistuvan klubin jäsenten on oltava kokonaisuudessaan paikalla ryöstötapahtumassa, kun kilpeä hallussaan pitävän klubin presidentti avaa tilaisuuden. Ryöstötapahtuma voi olla klubin kokous, klubitapaaminen, juhla tai muu aktiviteetti. Ryöstötapahtumaan osallistuvien nimet klubeineen merkitään ryöstökirjaan.

Klubi, joka saa ryöstötapahtumassa kilven haltuunsa, ilmoittaa vuorokauden kuluessa ryöstöstä piirikuvernöörille ja piirisihteerille seuraavan kilvenryöstötilaisuuden ajankohdan ja paikan. Seuraava ryöstötilaisuus tulee järjestää välittömästi klubin seuraavassa kokoontumisessa. Sitä ei saa siirtää klubin seuraavan kokoontumisen yli.

Jos kilven ryöstöön ei ole osallistuttu, klubi ilmoittaa vuorokauden kuluessa uuden ryöstöajankohdan ja paikan piirikuvernöörille ja piirisihteerille. Tieto välitetään välittömästi piirin klubeille.

Mikäli Ritarikilpeä ei ole yritetty ryöstää kahdessa peräkkäin sääntöjen mukaisesti järjestetyssä ryöstötilaisuudessa, Ritarikilpeä hallussaan pitävällä klubilla on oikeus käydä luovuttamassa kilpi kiertämään vierailemalla piiriin kuuluvan toisen klubin jossakin tapahtumassa. Kilpeä vierailemalla luovutettaessa on luovuttajia oltava vähintään kolme (3).  Klubi, jolle kilpi luovutetaan, ilmoittaa vuorokauden kuluessa piirikuvernöörille ja piirisihteerille seuraavan ryöstötilaisuuden ajan ja paikan.


Kauden 2021-2022 kuvernööritiimi
Veijo Nurmikumpu                  Jouni Hilke      Tiina Pesola

 

Ritarikilpi - sääntöjä

(vanhemmat tiedot)

Ritarikilpi on Suomen lionismin isän, kanadansuomalaisen Arne Ritarin lahjoittama. Kilpi toimii ns. ryöstöpalkintona. Sen tehtävänä on siten klubien keskinäisen kanssakäymisen edistäminen.

Kilven saa haltuunsa aina se klubi, joka sen "ryöstää" eli tekee vierailun vähintään kolmen leijonan voimalla siihen klubiin, jonka hallussa kilpi on.

Klubin, joka "ryöstön" johdosta menettää kilven, tulee viikon kuluessa ilmoittaa tapahtumasta piirin kaikille klubeille. Ilmoituksessa on mainittava "ryöstön" suorittaneen klubin nimi.

Hallussapito-oikeus kestää siihen saakka, kunnes joku toinen klubi samalla tavoin vieraillen ryöstää kilven itselleen.

Kilpi on ikuisesti kiertävä ja nimenomaan aina pohjoisimmassa piirissä.

Torniossa, kesäkuussa 2. päivänä 1964

LIONS-PIIRI 107-L

V. Arrela

piirikuvernööri

 
 
Myöhemmin tehtyjä muutoksia ja/tarkennuksia sääntöihin
 
Kohtaan 3. Piirikuvernööri V. Arrelan toimesta on säännöt uusittu siten, että useampien klubien "ryöstäjien" ollessa samanaikaisesti ratkaisee sijoituksen klubien välinen etäisyys kerrottuna "ryöstäjien" luvulla.
 
Lisäys 1973 Olavi Santaholman ollessa piirikuvernöörinä:

Jos samassa tilaisuudessa on useita klubeja ryöstämässä, merkitään kaikki ryöstöön oikeutetut klubit kirjaan, kilven saa haltuunsa voittaja- klubi edellä olevien sääntöjen mukaan.
 
Lisäys 1983-1984 Kyösti Helmeen ollessa piirikuvernöörinä:
Ryöstäjien on oltava paikalla ryöstökokouksessa vuosikirjassa ilmoitetulla kokouksen alkamishetkellä.
 
Tarkennus 1989 Matti Valanteen ollessa piirikuvernöörinä:

Ritarin kilven "ryöstäjien" on oltava klubikokouksessa paikalla viimeistään sillä hetkellä kun klubin presidentti julistaa kokouksen avatuksi.

"Ryöstäjien" on ilmoitettava ryöstöstä vuorokauden kuluessa PK:lle tai PSRH:lle, jotta tieto kilven uudesta sijaintipaikasta voidaan nopeasti välittää piirin klubeille.
 
Tarkennus 1994 Martti Kotirannan ollessa piirikuvernöörinä:

Jos ryöstötilanteessa päädytään tasapisteisiin, ratkaiskoon arpa voittajan.
 
Tarkennus 2012
 
Terho Mäkimartin ollessa piirikuvernöörinä:

Ryöstäjäklubin on heti seuraavassa klubikokouksessaan järjestettävä tilaisuus kilven ryöstöön eli kilven ryöstöä järjestävä klubi ei saa siirtää ryöstötapahtumaa esim. yhden kokouksen yli klubille sopivampaan ajankohtaan.

Matti Mälkiän ollessa piirikuvernöörinä: 
Jos yhtään klubia ei ole ollut kilvenryöstössä, sen klubin, jolla kilpi on hallussa, on ilmoitettava vuorokauden kuluessa piirikuvernöörille tai piirisihteerille uusi kilvenryöstön aika ja paikka, jotta tieto voidaan nopeasti välittää piirin klubeille."

Tarkennus 2022 Veijo Nurmikummun ollessa piirikuvernöörinä:

Jos Ritarinkilpeä hallussa pitävä klubi on järjestänyt kaksi sääntöjen mukaisesti ilmoitettua tilaisuutta kilven ryöstöön eikä yhtään klubia ei ole yrittänyt kilvenryöstöä, on Ritarinkilpeä hallussa pitävällä klubilla oikeus luovuttaa kilpi kiertämään  vierailemalla piiriin kuuluvan klubin kokouksessa tai tapaamisessa tai muussa tapahtumassa.

Ryöstötapahtuma voidaan klubikokouksen lisäksi järjestää klubin kuukausitapaamisessa, klubin juhlassa tai jossakin klubin aktiviteetissa.