LC Kittilä-Levi - Immelkaltion kunnostus
IMMELKALTIO, ikiaikainen levähdyspaikka Levillä
Immeljärvi on saamelaisten pyhä paikka. Immeljärvi tarkoittaa Jumalan järveä ja Immelkaltio Jumalan lähdettä. Kittilän leijonat ovat toimillaan onnistuneet säilyttämään luonnonlähteen keskellä Levin matkailukeskusta.
LEVIN LÄHTEEN TARINA
Leijonat puhtaan veden puolesta jo 70-luvulla
Levin eteläpuolella kantatie no 79 varrella oleva lähde on ollut tiedossa jo varhain. Edesmenneen klubiveljen Yrjö Niemelän tekemän selvityksen mukaan jo 1700 -luvulla Kittilästä johti lähinnä postin kuljettamista varten ns. ratsutie Sirkan ja Pöntsön kautta Muonioon. Lähde sijaitsi tämän ratsutien varrella ns. Kenttämaassa, ja alueesta muodostui kulkijoille luonnollinen levähdyspaikka. Kun postinkuljetus oli kuitenkin aikojen muututtua löytänyt modernimpia kuljetustapoja ja tieyhteyksien parannuttua oli lähteen käyttö vähentynyt ja lähteen ympäristö päässyt pahoin pensittymään.
Joskus 1970 -luvun lopulla oli Kittilän lions -klubissa herännyt ajatus alueen raivaamisesta ja lähteen saattamisesta uudelleen ohikulkijoiden käyttöön. Alue raivattiinkin ja lähteelle rakennettiin kantatien reunasta johtavat vanhan perinteen mukaisesti puutapitetut kelohonkaiset pitkospuut, jotka lionsveli Antti Hautala oli hankkinut metsähallitukselta. Lähteen reunalle kiinnitettiin koivunoksaan narun päähän tuohinen juomalippo ja niin oli lähde valmiina sammuttamaan kulkijoiden janon. Lähde pitkospuineen täytti vuosikymmeniksi ne tavoitteet, jotka aktiviteetille oli asetettu.
Leijonat puhtaan veden puolesta 2015
Ajan hammasta eivät hyvätkään pitkospuut kestä ikuisesti. 2000 -luvulle siirryttäessä pitkospuissa alkoi näkyä lahoamisen merkkejä. Lähteen ympäristöllekään ei ollut tehty mitään pitkospuiden rakentamisen jälkeen. Lähde ympäristöineen oli mennyt huonoon kuntoon. Vuonna 2015 Kittilän leijonat päättivät ottaa lähteen uudelleen aktiviteettikohteeksi. Asiantuntemusta löytyi Metsähallituksen Luontopalveluista.
Puistomestari Tapani Rauhala pysäytti moottoripyöränsä P-alueelle, jonka alapuolella Levin lähde on. Paikan päällä odotteli Esa Kaitala LC-Kittilästä. Tehtävänä oli suunnitella toimenpiteet ison matkailukeskuksen keskellä olevan lähteen säilyttämisestä jälkipolville.
Huonokuntoiset pitkospuut päätettiin purkaa ja polku P-alueelta lähteelle tehdä murskeesta. Kaikessa rakentamisessa huomioidaan liikuntarajoitteiset. Osin umpeen kasvanut lähde kaivetaan auki pienellä kaivurilla. Kaivumaat nostellaan lähteen reunalle ja päälle rakennetaan puinen näköalatasanne. Portailta, kaiteesta kiinni pitäen, kulkija voi kuivin jaloin täyttää vesipullonsa lähdevedellä. Näköalatasanteelle tehdään kiinteä penkki, jossa voi levähtää ja katsella edessä avautuvaa kaunista lähdettä ja maisemaa.
Suunnitelma toteutettiin leijonien toimesta. Lähteelle pystytettiin infotaulu, jonka tekstin laati kotiseutuneuvos Yrjö Niemelä. Maantien laitaan pystytettiin tienpitäjän toimesta tienviitta ”Lähde".
Paikasta on tullut yksi Levin nähtävyyksistä. Lopputulos on onnistunut. Vaikka lähteellä käy paljon ihmisiä, tehdyillä rakenteilla on saatu ympäristön kulumista estetyksi.
Leijonat puhtaan veden puolesta 2020
Avolähteeseen on aina mahdollisuus sekoittua pintavesiä. Halusimme varmistaa lähdeveden turvallisen laadun ja samalla helpottaa veden ottoa. Torsti Patakangas heitti ilmaan ajatuksen putkesta, jonka päästä tulisi lähdevettä.
Lähteeseen tunturin puolelta virtaa pieni kirkasvetinen puro, joka näyttää tulevan jostakin maan alta. Päättelimme, että tunturin puolella ylempänä on todennäköisesti muitakin pohjavesiesiintymiä. Lupaava esiintymä löytyi 40 m lähteen yläpuolelta. Korkeuseroa lähteeseen 1,5 – 2 metriä. Täältä vesi on mahdollista saada virtaamaan lappomenetelmällä eikä pumppua tarvita. Vesi otetaan maan alta, jolloin pintavesistä ei ole vaaraa.
Putken lähtöön on tehtävä ”vesipesä". Ilman sitä putki tukkeutuisi.
Vesipesän tekoon tarvittiin hieman kekseliäisyyttä. Hankimme teräsverkkorullan (ruostumaton teräs), suodatinkangasta, muovista vesijohtoputkea, putkikiinnikkeitä ja rautalankaa. Vesijohdon lähtöpään kiinnitimme putkikiinnikkeillä teräsverkkorullan sisälle. Verkkorullan päälle käärittiin suodatinkangas. Kangas sidottiin kiinni huolellisesti rautalangalla.
Kaivuri kaivoi kuopan ”vesisuonen” kohdalle. Vettä pulppusi maan uumenista runsaasti. Vesipesä laskettiin varovasti putken varassa kuopan pohjalle kahden metrin syvyyteen. Ympärystäyttö tehtiin sepelillä. Näin saatiin vesivarasto suuremmaksi. Sepelin suojaksi levitettiin suodatinkangas. Lopputäyttö tehtiin kaivumailla. Vesijohto piilotettiin turpeen alle. Alue siistittiin eikä maan pinnalle jäänyt mitään muistuttamaan kaivutöistä.
Toimii…
Putki on koekäytössä. Veden tuotto näyttää riittävän. Vesi on kylmää, raikasta ja hyvän makuista lähdevettä. Veden vaihtuvuus takaa laadun. Ensi kesänä kulkija voi valuttaa vesipullonsa täyteen suoraan putken päästä. Immelkaltion luonnonvesijohto toimii 7/24.
13.1.2021
Esa Kaitala
Torsti Patakangas
Katso tästä video. Vettä valuu putkesta 7/24. Putki otetaan käyttöön tulevana kesänä 2021.
Lapin Leijona -lehti vuodelta 2016, jossa juttua edellisestä Immelkaltion kunnostuksesta
Retkipaikan verkkosivustolla kaunis kirjoitus Immelkaltiosta
https://retkipaikka.fi/ikiaikainen-levahdyspaikka-levilla-sadepaivan-rauhaa-immelkaltiolla/